Viikinkien simasta mikropanimoihin

Pohjoismaat eivät koskaan ole olleet kovin suosittuja viinimaita, koska näin pohjoisessa eivät Etelä-Eurooppaan verrattavat rypäleet kasva. Sen sijaan kuplivaa on täällä nautittu jo pitkään. Juotavaa on tehty niistä aineksista, joita on ollut saatavilla. Samankaltaisesta luonnosta ja ilmasto-olosuhteista johtuen myös tuotokset ovat olleet verrattain samanlaisia.

Sima on yllättävän vanha keksintö. Siitä ovat nauttineet jo viikingit, jotka tekivät simaa hunajasta ja marjoista. Viikinkien mytologian mukaan sima oli jumalaista juomaa, sillä ylijumala Odin nautti tästä juomasta ja siman katsottiin antavan voimia taisteluun.

Pohjoismaissa eletään tällä hetkellä mikropanimoiden kulta-aikaa. Itse juoman prosenttien ja humaltumisen sijaan ihmiset etsivät nyt oluesta makua, eksotiikkaa ja elämyksiä. Kun aikaisemmin viinilasin ympärille rakennettiin kokonainen ateria, sama halutaan tehdä nyt siten, että olutlasit ovat keskeisemmässä asemassa aterian kattausta. Seuraavaksi käydään läpi hieman jokaisen Pohjoismaan omia erikoispiirteitä.

Suomi

Suomalaisille tärkeä kotoperäinen juoma on aina ollut sahti, sillä humalan viljely on tullut maahan vasta myöhään. Vuoden 1734 rakennuskaaren mukaan jokaisessa suomalaisessa talossa tuli olla oma humalisto jopa sakon uhalla. Tätä lakia ei ole vieläkään kumottu, mutta eipä sitä juuri valvotakaan. Sahdissa ei ole lainkaan humalaa, mikä tekee siitä erityislaatuisen juoman. Se on aito ja perinteinen tuote, jolla on jopa EU:n nimisuoja.

Ruotsi

Siman kerrotaan olleen jopa Kustaa Vaasan suosimaa juomaa. Nykyisin Ruotsin alkoholipolitiikka on hyvin tiukkaa, sillä ruokakaupoissa ei saa myydä kuin I-olutta.

Aikojen saatossa ruotsalaiset ovat alkaneet suosia viinejä. Olutmarkkinoilla on menty kohti luomuoluita ja ihmisten halu ostaa niitä näkyy myös tarjonnassa: Systembolagetin pysyvästä valikoimasta 10% on luomua. Ruotsalaisia mikropanimoita myös Suomen markkinoilla edustaa Omnipollo, joka tunnetaan kokeilunhalusta ja värikkäästä ilmeestään.

Norja

Norjassa alkoholi on hyvin kallista ja maan pohjoisosissa onkin yleistä tulla rajan yli Suomeen ostoksille. Alkoholin kulutus ei Norjassa kuitenkaan ole kovin suurta verrattuna muihin Pohjoismaihin, vaan pikemminkin keskitasoa.

Olut on ollut aina suosittua Norjassa. Suomalaisille ehkä tutuin norjalainen merkki on Nøgne Ø, joka valmistaa erikoisoluita erityisesti ravintolamyyntiin. Erityisen suosittua käsityöläisoluiden valmistuksessa ovat olleet perinteisten norjalaisten panimoiden käyttämät kveik-hiivat. Joulun alla suosittu juoma on akvaviitti, maustettu viina, jota juodaan kylminä snapseina.

Tanska

Tanska on ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole alkoholimonopolia, vaan esimerkiksi viiniä myydään ruokakaupoissa. Yhtenä taustatekijänä on maaraja Saksan kanssa. Tämä on myös edesauttanut maan rikkaan olutkulttuurin kehittymistä.

Tanskalaiset arvostavat oluttaan ja pitävät sen nautiskelusta. Varsinkin jouluoluiden julkistamistilaisuudet ovat suosittuja. To øl -merkki on löytänyt tiensä suomalaisten tietoisuuteen uutena ja rohkeana valmistajana. Itsehallintoalue Färsaarilla toimii myös verrattain maineikas Föroya Bjór -panimo, jonka tuotteita saa toisinaan myös suomalaisista ravintoloista.

Islanti

Islannissa pellosta on historiallisesti saatu juuri sen verran viljaa, mitä tarvitaan leivän tekoon, joten alkoholi on ollut pitkään tuontitavaraa. Maassa oli voimassa myös kieltolaki vuoteen 1989 asti, joka kielsi oluen myynnin. Olutpäivänä, 1. maaliskuuta, juhlitaan kieltolain päättymistä monissa paikallisissa ravintoloissa.

Vielä 1990-luvulla väkijuomat olivat islantilaisten suosituimpia alkoholillisia juomia, mutta sittemmin ihmiset ovat vaihtaneet olueen. Maan suosituimpiin panimoihin kuuluu Einstök, jonka tuotteita on laajalti saatavilla myös Suomessa.

Leave a Reply

mts_best