Moni on varmasti kuullut ruotsintunnilla tutun lausahduksen siitä, että pohjoismaisten kielten, tässä tapauksessa ruotsin, opiskelu avaa ovia koko Pohjolaan. Tämä pitääkin paikkansa, sillä esimerkiksi Pohjoismaisen yhteistyön viralliset kielet ovat ruotsi, norja ja tanska. Toisinaan käytetään myös näiden kolmen epävirallista yhdistelmää, josta käytetään nimitystä skandinaviska. Sitä voidaan käyttää niin sanottuna neutraalina ja yhteisenä kielenä, koska se ei ole kenenkään äidinkieli, vaan puhtaasti kansainväliseen kommunikointiin tarkoitettu apukieli. Syynä suomen ja islannin pois jättämiseen on ollut kielten suhteellisen suuri ero kolmeen edellä mainittuun ja se, että Islannissa tanska on pakollinen kieli koulussa samalla tavalla kuin ruotsi on Suomessa. Tästä järjestelystä johtuen kaikilla pohjoismaalaisilla on edes alkeelliset taidot vähintään yhdessä pohjoismaalaisessa kielessä, joka ei välttämättä ole henkilön oma äidinkieli.
Pohjoismaisten kielten samankaltaisuus
Kun kielimuurin yli on saatu edes jotenkuten kiivettyä, on kaikki muu paljon helpompaa. Jos hallitsee ruotsin, tanskan tai norjan, kommunikointi sujuu vallan mainiosti myös siten, että sinä puhut ruotsia ja keskustelukumppani vastaa norjaksi. Kielet ovat hyvin samankaltaisia ja ne ovat alkaneet eriytyä verrattain myöhään: vasta noin 500 vuotta sitten, kun Kalmarin unioni hajosi. Ja aluksi erot olivat lähes pelkästään kirjakielisiä – tavalliset ihmiset pystyivät juttelemaan keskenään eri kielillä ilman sen suurempia vaikeuksia.
Suomessa on jo pitkään pohdittu, onko suomenruotsi sittenkään ruotsin variantti vai kokonaan oma kielensä. Ääntämys on hieman vanhakantaisempaa ja suomenruotsissa käytetään suomen kielestä lainattuja sanoja ja sanontoja, joita kutsutaan nimellä finlandism. Esimerkiksi tukholmalaisen kerrostaloasunnon huollosta vastaava talonmies on ammattinimikkeeltään “portvakt” kun taas Helsingissä täsmälleen samaa työtä tehdään nimikkeellä “gårdskarl”. Suomenruotsin omaleimaisuus saattaa olla jopa etulyöntiasema suomalaisille pohjoismaalaisessa kanssakäymisessä, sillä tanskalaisten, norjalaisten ja islantilaisten yleinen mielipide on se, että suomenruotsia on helpompi ymmärtää kuin riikinruotsia.
Kartuta kielitaitoa arjessa
Kielten opiskelu on paljon muutakin kuin pelkkää kurssikirjojen lukemista; varsinkin nykyaikana digiympäristö on tarjonnut erinomaisen paikan opetella vaikkapa tanskaa. Tanskankielisiä ohjelmia näytetään jonkin verran Suomessa, mutta paljon enemmän sisältöä löytyy ilmaiseksi muun muassa Tanskan yleisradion sivuilta. Tällöin tietokoneessa kannattaa olla mahdollisimman iso näyttö. Esimerkiksi imac 27-tuumainen näyttö on käytännössä televisio, joten sen kanssa ei tarvitse tihrustaa ihan kaikkea.
Vaikka nykyisenä EU-keskeisenä aikana pohjoismainen yhteistyö näyttääkin jääneen taka-alalle, näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole: Pohjoismaat jaksavat kiinnostaa yhä useampia kansalaisia vaikkapa blogien muodossa. Blogeja löytyy aivan kaikilla pohjoismaisilla kielillä eikä niissä käytetä sen monimutkaisempaa kieltä kuin suomenkielisissäkään blogeissa. Tulet huomaamaan nopeasti, kuinka vähällä lukemisella ymmärrät esimerkiksi jokaisen kappaleen ydinlauseet.
